Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin myös länsimaissa. Kulunut kesä oli mittaushistorian kuumin Länsi-Euroopassa, jonka pelloilla muuttuvan ilmaston seuraukset tuntuvat nyt erityisen konkreettisesti.
Viljelijöille tilanne on pahimmillaan musertava. The Guardianin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (22.7.2026) haastattelussa ranskalainen viljelijä Benoît Merlo kertoi tehneensä tilastaan kuivuudenkestävämpää jo kymmenen vuotta, tuloksetta:
Lämpötilan ylittäessä 38 astetta viikkojen ajan, kaikki hajoaa. Odotan vähintään 50 prosentin satomenetyksiä, joillain viljelyskasveilla jopa 70 prosenttia.
Polttava kuumuus ja kuivuus vaikuttavat voimakkaasti ruoantuotantoon. Satoennusteet ovat lämpöstressin ja kuivuuden vaikutuksesta heikentyneet useilla prosenteilla. Viljasato tuleentui helteessä ennen aikojaan, ja kuivuuden pitkittyessä ennusteet voivat huonontua entisestään.
Britanniassa ennennäkemättömän kuuma ja kuiva kesä aiheuttaa mahdollisesti 2,5 miljoonan tonnin satotappiot. Ennusteiden toteutuminen koko Euroopan tasolla tarkoittaisi 9 miljoonaa tonnia pienempää viljasatoa ja samalla pienintä satoa sitten vuoden 2018. Menetetyn viljasadon arvo on noin 2 miljardia euroa. Kuluttajille tämä näkyy todennäköisesti ruuan hinnan nousuna.
Ruokajärjestelmän ilmastovaikutukset
Maatalous ja ruoantuotanto ovat säästä riippuvaisia, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät ensimmäisenä pelloilla. Suorastaan ironista on, että maatalous on samaan aikaan myös merkittävä päästölähde. Globaalisti ruokajärjestelmän päästöt muodostavat lähes viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Kotimaassa vuonna 2025 suoraan maataloustuotannosta aiheutuvat päästöt olivat noin 6,3 Mt CO₂-ekv. Päästöt laskivat vuoteen 2024 verrattuna noin 2 prosenttia, pääasiassa eläinmäärien vähenemisen seurauksena. Maatalousmaan päästöt olivat samana vuonna 8,8 Mt CO₂-ekv. Elintarviketeollisuuden suorien päästöjen osuus suomalaisen ruokajärjestelmän päästöistä on verraten vähäinen.
Maatalouden päästöjä on pyritty eri toimilla pienentämään kehittämällä ilmastoystävällisiä viljelytapoja ja muodostamalla ilmastoviisaan viljelyn verkostoja. Parhaimmillaan näillä toimilla on onnistuttu saavuttamaan merkittäviä tilakohtaisia päästövähennyksiä ja lisäämään hiilensidontaa pelloilla.
Suomalaista hiiliviljelytoimintaa voidaan hyvällä syyllä pitää poikkeuksellisena. Tästä huolimatta Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt eivät kokonaisuutena ole juuri muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Merkittävin syy tuntuvien päästöleikkausten puutteeseen on niiden vaatima mittakaava, jossa yksittäisen tilan toimet vaikuttavat vain vähän. Suuret laivat kääntyvät hitaasti.
Tiede osoittaa suunnan
Suomen ilmastopaneeli julkaisi kesäkuussa 2026 raportin ”Suuntana ilmastotehokas maatalous”, jossa tilannekatsauksen ja skenaarioanalyysin ohella esitetään konkreettisia ilmastotoimia maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Raportin suosittelemat toimenpiteet edistävät päästövähennysten ohella ruoantuotannon huoltovarmuutta ja maatalouden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Yksi raportin ehdottamista toimenpiteistä on ravitsemussuositusten mukainen syöminen ja kasvipohjaisen ruuan lisääminen julkisissa ruokapalveluissa. Ruokavalioiden muokkaaminen kasvipainotteisemmaksi leikkaa kuluttajien päästöjä, mutta samalla luo edellytykset ja tilauksen ruoantuotannon muutoksille. Huomionarvoista on, että kuluttajatasolla ruokavalion vaikuttavuuteen riittää jo kasvispainotteinen sekaruokavalio. Kuluttajien tekemät valinnat eivät kuitenkaan vähennä maataloussektorin päästöjä, ellei muutos etene alkutuotantoon asti.
Tietä ilmastoystävällisempään ruokajärjestelmään viitoittavat myös Elintarviketeollisuuden ”Vähähiilinen elintarviketeollisuus 2035” -selvitys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä MTKn julkaisema Maatalouden vähähiilisyystiekartta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Molemmissa nostetaan yhteistyön tärkeyttä läpi arvoketjun sekä kannustimien kehittämistä päästövähennyksiin tähtäävien toimenpiteiden tukemiseksi.
Viljelytapojen tulee edelleen kehittyä ilmastotehokkaaseen suuntaan hyödyntämällä täsmäviljelyä, kivennäismaiden hiilensidonnan tehostamista, ravinteiden kierrätystä ja kerääjäkasveja. Ruokateollisuuden vaikutusmahdollisuudet konkretisoituvat eri tahojen yhteistyössä, tuottajille luotavissa kannusteissa ja kasvipohjaisten kuluttajatuotteiden kysynnän kasvuun vastaamisessa.
Suurempi muutos edellyttää myös turvepelloista syntyvien päästöjen leikkaamista. Luonnonvarakeskuksen julkaiseman Turvetiekartan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)(2024) ehdottamilla toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa mahdollisesti jopa yli 20 % päästövähennykset turvemaiden päästöihin. Turvemaiden päästöihin voidaan vaikuttaa hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä ja nostamalla pohjaveden pintaa vettämällä ja säätösalaojituksella. On myös vältettävä uusien turvepeltojen raivausta ja mahdollisuuksien mukaan metsitettävä viljelemättömiä peltoja.
Ratkaisut turvemailla edellyttävät parempia kannustimia, aluetason suunnittelua ja tulosperusteisuutta politiikkaohjaukseen. Nämä toimet eivät ole yksioikoisia, vaan vaativat myös poliittista tahtotilaa toteutuakseen.
Sanoista tekoihin
Kansallisen ruokastrategian yksi päämääristä on, että vuonna 2040 koko kotimainen ruokajärjestelmä on onnistunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja kulutetut elintarvikkeet ovat vähäpäästöisempiä. Tästä hetkestä vuoteen 2040 on vain neljätoista vuotta.
Toivoakin on kuitenkin näkyvissä. Alalla on tehty ja tehdään edelleen valtavasti päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävää tutkimusta sekä tiekarttoja. Hiilimarkkinoiden kehittyminen ja laajentuminen myös peltojen hiilensidontaan on ottanut edistysaskeleita. Peltojen hiilitaseen mittaaminen on kehittynyt huomattavasti viime vuosina ja laskentamenetelmät tarkentuneet (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Työkalut ruokajärjestelmän vastuullisuuden kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen ovat siis jo käsillä, jos niihin halutaan tarttua.
Muutos on mahdollista
Kulunut kesä toi uutiskuvien kautta iholle ilmastonmuutoksen todellisuuden. Vaikka Suomessa vältyttiin pahimmilta hellekesän seurauksista, näkyy ilmastonmuutos jo kotimaankin sääolosuhteissa.
Muutos vaatii rohkeutta katsoa totuutta silmiin ja nöyryyttä tarttua toimeen. Päästöjä vähentävillä toimilla on myös muita hyötyjä: ne tukevat huoltovarmuutta, kansanterveyttä ja auttavat sopeutumaan jo muuttuneeseen ilmastoon.
Ruoka-akatemian toiminta edesauttaa osaltaan ilmastotavoitteiden toteutumista välittämällä tietoa päättäjille, sekä luomalla yhteistyötä tutkimuksen, käytännön ja politiikan välille. Suomalaisella ruokajärjestelmällä on kaikki mahdollisuudet jatkaa toimia edelläkävijänä ilmastoystävällisen ruoantuotannon kehittämisessä ja saavuttaa ruokastrategissa asetettu päämäärä.
Essi Kiander
Kirjoittaja on ruoka-akatemian viestinnän asiantuntija ja stadilainen agronomi.
