Kasviproteiinien tukeminen, ruuan ALV:n tasapalautus, maataloustukien täysremontti, panostaminen kasvuhakuisiin yrittäjiin – näitä tavoitteita löytyy viiden puolueen ohjelmista. Vertailimme, mitä puolueet sanovat ruuasta ja maataloudesta.
Alkukesällä on pidetty useita puoluekokouksia, joissa hyväksyttiin päivitetyt puolue- tai tavoiteohjelmat. Ne ovat pitkän aikavälin suunnitelmia, jotka linjaavat politiikan suuntaa 2030-40-luvulle saakka.
Tekstissä on käsitelty tänä keväänä tai viime vuoden lopussa hyväksyttyjä Kokoomuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Sosiaalidemokraattien (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Vihreiden (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Keskustan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)ja Vasemmistoliiton (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)ohjelmia.
Kannattavuudella ja kestävyydellä huoltovarmuutta
Kotimainen ruuantuotanto on kaikkien puolueiden mielestä tärkeä ja puolustettava asia ja keskeinen osa huoltovarmuutta. Painotuseroja kuitenkin on. SDP kytkee huoltovarmuuden suoraan maatalouden kannattavuuteen ja kestävyyteen sekä tarpeeseen vähentää riippuvuutta fossiilisista tuotantopanoksista. Vihreät ja Vasemmistoliitto korostavat, että maatalouden kestävyyssiirtymä lisää ruuantuotannon huoltovarmuutta. Vihreät myös kehottavat ravinteiden kierrätykseen sekä kannustavat aloittamaan synteettisen ammoniakin tuotannon vedystä. Kokoomus puhuu tarpeesta huolehtia koko ruokaketjun logistisesta huoltovarmuudesta sekä korostaa kannattavuuden merkitystä.
Elinvoimaiset tilat, toimivat markkinat ja uudistuva tukipolitiikka luovat parhaat edellytykset kannattavalle suomalaiselle maatalousyrittäjyydelle ja vain kannattava maatalousyrittäjyys turvaa laadukkaan, lähellä tuotetun ruuan. – Kokoomus
Maatalous- ja ruokasektorin kannattavuus ja kilpailukyky näkyy vahvimmin SDP:n ja Kokoomuksen papereissa. Puolueet korostavat jalostusarvon nostamista, viennin lisäämistä ja osaamisen ja teknologian kehittämistä. Lisäksi molemmat toivovat reilua kilpailua ruokaketjuun sekä maataloustuottajien neuvotteluaseman parantamista.
Vasemmistoliitto kiinnittää huomion myös pieniin yrityksiin ja Keskusta vaatii maatalousyrittäjien toimeentulon turvaamista:
On tuettava myös maatalouden pieniä ja keskisuuria kotimaisia tuottajia omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja reilun siirtymän turvaamiseksi. Alkutuottajille on taattava toimeentulo ja rajoitettava kaupan hintojen polkemista. – Vasemmistoliitto
Kotimaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa on lisättävä, ruokaketjun tulonjakoa on oikeudenmukaistettava ja mahdollisuuksia investointeihin vahvistettava. Alkutuottajan toimeentulo on varmistettava tarvittaessa lainsäädännön kautta. – Keskusta
Lainsäädäntö voi tarkoittaa esimerkiksi kustannusperusteista sopimuspolitiikkaa esimerkiksi lihan, viljan tai maidon sopimustuotannossa, mikä on hyvin poikkeuksellinen toimenpide, ja jota ei ole EU-aikana käytetty.
Maataloustuet remonttiin
Viime aikoina maataloustuista on keskusteltu runsaasti mediassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Puolueohjelmista näkyy, että puolueet ovat valmiita uudistukseen kansallisella ja EU-tasolla, Keskusta tosin ei mainitse tukia ohjelmassaan.
Kokoomus ja SDP linjaavat, että tukien tulisi kohdistua aktiiviseen viljelyyn. Kokoomus toivoo, että tuet kannustavat kasvuhakuisia yrittäjiä tuottavuuden parantamiseen ja markkinalähtöiseen toimintaan. SDP puolestaan haluaa, että tukien kohdentumisessa huomioidaan ruokaturva, korkea omavaraisuus ja ympäristövaikutukset.
Kokoomus olisi valmis karsimaan maataloustuista, jotka ovat haitallisia ilmastolle, ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Vihreät ja Vasemmistoliitto uudistaisivat EU:n tukijärjestelmää niin, että se kannustaa ympäristöystävälliseen kasvituotantoon.
Kokoomus, Vihreät, Vasemmistoliitto ja SDP ovat samaa mieltä siitä, että kasviproteiinien viljelyä ja jalostusta pitää lisätä ja asiaa voidaan edistää tukipolitiikalla. Vasemmistoliitto myös ehdottaa kasvipohjaisen ruuan toimenpideohjelmaa ja investointirahastoa.
Asetetaan kasviproteiinien viljely reilulle pelikentälle suhteessa eläinperäisen ruoan tuotantoon. – Kokoomus
Myös maataloustukien jakaantumisessa on huolehdittava kotimaisen proteiiniomavaraisuuden vahvistumisesta eri proteiinilähteille siten, että kasvis- ja eläinproteiinituotannon toimintaedellytyksiä kehitetään nykyistä tasapainoisemmin. – SDP
Parempia ruokatottumuksia julkisten ruokapalveluiden tarjonnalla ja verotuksella
Lähes kaikki puolueet haluavat edistää ravitsemussuositusten mukaisia ruokatottumuksia. Julkiset ruokapalvelut ja kouluruokailu nousevat esiin muutamissa ohjelmissa. Vihreät ja vasemmistoliitto tavoittelevat eläinperäisten tuotteiden puolittamista julkisissa ruokapalveluissa sekä haluavat tehdä ravitsemussuosituksista velvoittavia. Kokoomus toivoo lisää kotimaisia, kestäviä kaloja julkisiin ruokapalveluihin. SDP:n ja Vasemmistoliiton papereissa puhutaan lähiruuan ja sesonkituotteiden puolesta.
Kokoomuksen puolueohjelmassa on ainoana puolueohjelmista tavoitteita väestön lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon, keinoina mm. digitaaliset menetelmät, käyttäytymistieteellisen tutkimusnäytön hyödyntäminen ja lihavuuslääkkeiden saatavuuden parantaminen.
Kokoomus ehdottaa, kenties hieman yllättäen, terveysveroa epäterveellisille elintarvikkeille. Vihreät ovat valmiita laittamaan lihan verolle sekä ehdottavat isoa remonttia arvonlisäverojärjestelmään.
Uudistetaan arvonlisäverotusta niin, että nykyisen neliportaisen verotuksen sijaan käytössä on nollaverokanta, kestävän kulutuksen kanta ja yleinen kanta. Otetaan käyttöön ruoan arvonlisäveron palautus yhtä suuruisena jokaiselle asukkaalle.
Mallissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)vero kerätään normaalisti, mutta palautetaan kaikille asukkaille tasasuuruisena, jolloin pienituloiset hyötyvät palautuksesta suhteessa enemmän.
Kohentuuko ympäristön tila vapaaehtoisilla vai velvoittavilla toimilla?
Kaikki puolueet ovat huolissaan Itämeren ravinnekuormituksesta ja maatalouden ympäristövaikutuksista. Keinoissa on kuitenkin eroja.
Kokoomus ehdottaa periaateohjelmassaan monia erilaisia (vapaaehtoisia) ympäristötoimia yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja haluaa luopua EU:n fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta. SDP kehittäisi tukijärjestelmää niin, että se kannustaa ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tekstissä ei tarkemmin avata, mitä ohjaavampi lainsäädäntö tarkoittaa.
Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä on siirryttävä vaikuttavuusperusteiseen ja alueellisesti kohdennettuun ohjaukseen, jossa viljelijöillä on taloudelliset edellytykset toteuttaa tehokkaimmat toimet. Ravinnekuormituksen tehokas vähentäminen edellyttää myös nykyistä ohjaavampaa lainsäädäntöä. – SDP
Vasemmistoliitto korostaa monessa kohtaa oikeudenmukaista siirtymää ja sitä, että ”yrittäjiä on tuettava ympäristölle ja eläimille haitallisista elinkeinoista luopumisessa.”
Vihreät esittävät rakenteellisesti pisimmälle meneviä muutoksia: siirtymää pois teollisesta eläintuotannosta, lihaveron ja eläintiheyteen perustuvan haittamaksun. Ravinnekuormitukseen halutaan puuttua tehokkaasti tukipolitiikalla ja sääntelyllä.
Vihreiden paperissa on nostettu erikseen perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet keinoiksi lisätä luonnon monimuotoisuutta. Nämä löytyvät myös Keskustan ohjelmasta ja lisäksi mainitaan vuoro- ja hiiliviljely. Kun Vihreät ajavat tiukempaa säätelyä ja lainsäädäntöä, Keskustan näkökulmasta toimet onnistuvat, kun kevennetään maatalouden erityistukia ja byrokratiaa.
Mediassa paljon keskustelua herättäneitä turvepeltoja ei mainita yhdessäkään ohjelmassa.
Parannuksia eläinten hyvinvointiin
Eläinten hyvinvointi on saanut omat kappaleensa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton papereissa.
Tiukin linja on Vasemmistoliitossa, joka haluaa kieltää eläinten tehotuotannon sekä ehdottaa lukuisia muutoksia tuotantoeläinten pitoon. Puolue mm. kieltäisi porsitushäkit, kukkotipujen tappamisen ja nopeakasvuiseksi jalostetun broilerin kasvatuksen.
Vihreät siirtyisi asteittaisesti pois ”teollisesta eläintuotannosta” kasvipohjaiseen tuotantoon.
Tehdään jäljelle jäävästä eläintenpidosta eettisesti ja ekologisesti kestävämpää ohjaamalla maltillisiin eläinmääriin, luomutuotantoon ja luonnonlaidunten käyttöön. – Vihreät
Demarit aikovat kehittää eläinsuojelulainsäädäntöä ja kuvailevat ohjelmassaan erilaisia tavoitteita eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja nostavat lomituspalveluiden saatavuuden yhtenä keinoksi lisätä eläinten hyvinvointia.
Kokoomus vahvistaisi eläinsuojelulain toimeenpanoa ja yhdenmukaistaisi valvontaa. Kokoomus tavoittelee muutoksia erityisesti EU-tasolla: kielletään porsitus- ja tiinetyshäkit, kukkotipujen murskaaminen ja häkkikanojen pito.
Lopuksi
Tekstissä käsiteltiin Kokoomuksen tavoiteohjelmaa, Sosiaalidemokraattien poliittista ohjelmaa, Vihreiden puolueohjelmaa, Keskustan Uusi suunta Suomelle -ohjelmaa sekä viime vuonna julkaistua Vasemmistoliiton tavoiteohjelmaa.
Puolueiden ruoka- ja maatalouspoliittisissa linjauksissa on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroavaisuuksia. Tämä korostuu varmasti siksi, että Perussuomalaisten ajatuksia ei ollut julkisesti saatavilla ja Keskustan ohjelma oli enemmän yleisluontoinen kuvaus tavoitteista kuin yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Keskustan tarkempi ruoka-ohjelma julkaistaneen syksyllä. Myös Kristillisdemokraattien periaateohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)jäi tekstistä pois, sillä se on päivitetty viimeksi vuonna 2017. RKP:n ohjelmassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)oli teemasta vain hyvin suppeasti.
On ollut ilahduttavaa, että ruuasta ja maataloudesta on keskusteltu vilkkaasti jo vuosi ennen vaaleja. Puolueohjelmat kertovat suunnasta, mutta konkreettiset tavoitteet näkyvät vasta vaaliohjelmissa. Ruokajärjestelmä ansaitsisi enemmän näkyvyyttä eduskuntavaaleissa.
Kirjoittaja: Silja Varjonen, hankepäällikkö Ruoka-akatemia
