Millainen on suomalainen ruokajärjestelmä 2050-luvulla? Tätä kysymystä Ruoka-akatemian päättäjäkurssin osallistujat pohtivat loppukeskustelussa.
Keskustelussa povattiin, että suomalainen ruokajärjestelmä on tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti arvostettu. Kotimaisen tuotannon merkitys kasvaa, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa ruuantuotantoa globaalisti.
Keskustelijat korostivat, että ruokajärjestelmä tulisi olla kestävä, sopeutuva ja omavarainen. Kestävyys nähtiin laaja-alaisena kokonaisuutena, joka huomioisi ympäristön, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Visioitiin, että 2050-luvulla ruokajärjestelmä on tasa-arvoinen niin työntekijöille, eläimille kuin luonnolle.
Maatalous ammattimaistuu, kannattavuus paranee
Ruokajärjestelmän halutaan olevan heterogeeninen, jolloin siinä olisi tilaa sekä isoille että pienille toimijoille. Pienet tilat nähtiin tärkeinä ylläpitämässä maaseudun elinvoimaa ja kulttuuriperintöä. Keskustelijat ennustivat, että maatalous ammattimaistuu entisestään ja kehittyy yritysmäisempään suuntaan. Visioitiin vähempää byrokratiaa ja vahvempaa omavalvontaa, mutta kuitenkin niin, että ruuan turvallisuudesta ja laadusta pidetään kiinni. Tekoäly ja automaatio korvaavat työvoimaa koko ketjussa.
Maatalouden parempi kannattavuus ja toimivat markkinat olivat toivelistalla. Silloin myös riippuvuus maataloustuista voisi pienentyä. Yhteistyö ketjussa lisääntyy. Eräät keskustelijat ennustivat, että Suomen ruokaviennin arvo olisi vuonna 2050 jopa kuusi miljardia euroa!
Terveellisempi ja yhteisöllisempi ruokakulttuuri
Osallistujat pohtivat kotieläintuotannon roolia ja mahdollista vähenemistä tulevaisuudessa. Toivottiin, että eläinten oikeudet huomioitaisiin paremmin. Kasvipainotteisen ruokavalion ennustettiin yleistyvän, ja siitä tulevan uusi normi, ilman erityisruokavalion leimaa.
Tulevaisuudessakin tuotetun ruoan haluttiin olevan ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä. Keskustelijoiden skenaarioissa täysjyväviljojen kulutus kasvaa ja ne mm. korvaavat riisin lautasella. Ruoka nähtiin tärkeänä sosiaalisena ilmiönä: yhdessä syöminen ja myönteinen ruokapuhe lisääntyy. Kotimaisen ja lähiruuan suosion toivottiin kasvavan. Yhtenä esimerkkinä nykypäivän säilytettävistä asioista nostettiin kouluruokailu.
Päättäjäkurssi tutustui Päijät-Hämeen yrityksiin ja toimijoihin
Ruoka-akatemian kolmipäiväinen päättäjäkurssi huipentui kenttämatkalle Päijät-Hämeeseen. Kahden päivän aikana vierailtiin Inexin logistiikkakeskuksessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Kyöstilän luomumaitotilalla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Päijät-Hämeen ateriapalveluissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jossa päästiin paitsi syömään kouluruokaa myös vierailemaan tuotantokeittiössä.
Päijät-Hämeessä vilja-ala on merkittävä tuotannonala. Siihen tutustuttiin vierailemalla Teerenpelin tislaamossa ja panimossa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Fazerin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ruisleipätehtaalla. Myös Viljaklusteri (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Viipurilainen kotileipomo (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Viking malt (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Villähteen leipä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)esittelivät toimintaansa ja alan haasteita ja omia ratkaisujaan niihin.
Osallistujat tutustuivat TKI-toimintaan vierailemalla LAB ammattikorkeakoulun tuotekehitysympäristössä eli Food Pilot Plantissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Vierailujen yhteydessä keskusteltiin työpajoissa ruokatrendeistä ja viljaketjun toiminnasta.
Kurssiin osallistui 38 päättäjää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri osa-alueilta.
- Alexander Lång, erityisavustaja, Valtioneuvoston kanslia, Eurooppa- ja omistajaohjausministerin esikunta
- Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja, Päijät-Hämeen liitto
- Antti Ronkainen, asiantuntija, Kalevi Sorsa -säätiö
- Anu Saarela, kouluruokasuurlähettiläs, Ulkoministeriö
- Csaba Jansik, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
- Elina Das Bhowmik, yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOK
- Elli Uusi-Rauva, maatalousyrittäjä, opiskelija
- Emilia Luiro, nuorisodelegaatti, Nuorisoala
- Erika Haakana, kehityspäällikkö, Valio Oy
- Hanna Seppä, pääsihteeri, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
- Helmi Flinkkilä, hallituksen jäsen, Vihreät nuoret
- Henrik Yli-Seppälä, liiketoimintakehittjä, Business Lahti
- Heta Uhtio, puheenjohtaja, Vasemmistonuoret ry
- Inkeri Kourujärvi, jäsen, NUOLI – Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä,
- Julia Thurén toimittaja, vaikuttaja, Juliaihminen Oy
- Jyrki Kemppainen, viestintäjohtaja, Akava
- Kaisa Garedew, kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä,
- Kaisa Somerpalo, yrittäjä, tuotekehittäjä, Puolet Parempi Oy
- Katja Pethman, TKI-asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu
- Kristiina Härkönen, vastuullisuusjohtaja, Gofore
- Lauri Reuter founder & partner, Nordic Foodtech VC
- Linda Arfelt, vastuullisuuspäällikkö, Fazer
- Maijaliisa Erkkola, professori, Helsingin yliopisto
- Marjukka Mattio, kasvujohtaja, Ruokatieto
- Markus Pirttijoki, päätoimittaja, Etelä-Suomen Sanomat
- Mauri Yli-Liipola, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT ry
- Mikko Polvinen, kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
- Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
- Mira Nieminen, kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä,
- Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Noora Fagerström, kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmä,
- Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Pia Silventoinen-Veijalainen, tutkija ja tiiminvetäjä, VTT
- Pietari Pitzen, Luonnonvara- ja ympäristöpoliittinen asiantuntija, Kokoomuksen eduskuntaryhmä
- Sami Myyrä, johtava asiantuntija, LähiTapiola
- Sheikki Laakso, kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä,
- Teemu Helkala, maatalousyrittäjä, Helkalan tila
- Valtteri Pekonen, eduskunta-avustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
